GOON! GOON! GOON!

"Tää on Laneyn viimenen keikka!" julisti joensuulaisen ska-pumpun
kitaristi Hartsi soundcheckissä. Oli tyytymätön kitaravahvistimeensa.
Sitten basistin yläkaappi alkoi turisemaan kummasti. Mutta eipä mikään tekninen takaisku jarruttanut sitä ilon junaa, joka suistui
puoliltaöin raiteiltaan.

Selma ry:n pääsiäisjuhlaan saapui yli 200 henkeä sulattelemaan
suklaamunia ja painamaan mämmiä ohrasella. Kokoelma erilaisia pitkin maailmaa levinneitä ulkosavitaipalelaisia kohtasi savuisessa
saluunassa hyvillä mielin. DJ Bonatsa piti hikisen tunnelman tapissa
varmoilla klassikkohiteillä –soitti Paranoidin, ettei tarvitse sitä
bändiltä pyytää.

Lion-kulmaukseen asemoitu 6-henkinen ryhmä aloitti tasan kello 00.
Herkullinen kitaroiden nytkytys, alttosaksofonin tuutahdukset,
retrourun hurina, tumman dub-basson aallot ja tanakka rumpupatteri
irrottivat Savitaipaleen perseen penkistä saman tien. Ilolla katsoi
tanssivaa kansaa. Goon-basisti Tatu oli hankkinut langattomat
hienoudet ja kiipeili bassonsa kanssa pöydillä. Paljasjaloin soittanut
fonisti Sanna lähti leikkiin mukaan ja kiipesi sohvalle soololle.
Solisti-kitaristi-trumpetisti Juhon hauskat ja kantaaottavat lyriikat
saivat jopa tukea ennakkotyötä tehneeltä eturiviltä. Harmillista,
ettei pasunisti Harri ollut mukana, mutta foni-trumpettistemmat
toimivat ihan kaksistaankin. Kappaleiden välissä ei annettu liikaa
aikaa massalle palautua tai pysähtyä; niin se pitää ollakin.
"Urkurille viinaa!" joku huusi ja urkuri Voliere nosti soittimensa
ilmaan soittaen samalla tottakai. Iloisia hulluja. Vajaan tunnin
ska-myllytys oli kyllä parasta, mitä tuo baari on aikoihin nähnyt ja
kuullut.

Kun ei voi moittia. Ei sitten mitään. Tai no, valoja olisi pitänyt
olla. Mutta pimeässä on helppo taivaltaa-ska-ska-ska!

Teemu